28.2. Rullatreeniä ja sisätottista

Rullatreenit Boden kanssa jatkuvat hitaanlaisesti. Tässä yhtenä iltana taas pikkaisen yritettiin, vaikka muu jengi olikin sisällä. Wiltsu ei yleensä häiritse, nytkin makasi sohvalla ja vain katseli mitä me puuhattiin, ei ollut yhtään innostunut osallistumaan. Missu oli Peten kanssa keittiön puolella, joten ajattelin hetken olevan loistava kahdenkeskiseen puuhasteluun. Rulla esiin ja pientä kehotetta peliin. Bode katsoi vuoronperää rullaa ja minua miettien selvästi, ettei kannata ottaa rullaa suuhun, kun se heti kuitenkin napataan pois... Muutaman kerran ehdin houkutella ja maanitella, kun Missu höpinöistäni häiriintyneenä lampsi keittiöstä, otti ruokakuppin suuhunsa, tyrkkäsi sen mulle ja marssi takaisin keittiöön...
- Siinä on sulle "tuo tänne", älä häiritse minua enempää, mun täytyy nyt keskittyä odottamaan herkkuja keittiössä, en ehdi palvella sua koko ajan :-)

Pieni tottisyritelmä meni samaa rataa.
- Bode tänne!
- Hmm, ai sinne vai, miksi pitäisi tulla?
- Bode tänne!
- En uskalla, Missu mulkoilee. Käykö jos jään tänne viiden metrin päähän istumaan?
- Bode perhana tänne, tänään, nyt heti!
Ja sitten edessäni istui Missu innokkaana odottaen lisäkäskyjä.
- Joko tuun sivulle? Mitä sit tehdään? Käynkö maahan vai otetaanko seuraamista seuraavaksi?
Ja tokihan me sitten otettiin Missun kanssa pienet seuraamiset sekä istu-maahan "simputukset" Boden ja Wiltsun seuratessa silmä tarkkana tapahtumia. Ottaisivatpa pojat oppia Missusta!

Helmikuun viimeisiä hetkiä viedään. Viimeinen mun koneelta lähtevä Briard-lehti alkaa olla viittä vaille valmis, kakkosnumerosta alkaen vastuu siirtyy toiselle henkilölle. Vieläkin on hieman epäuskoinen olo, loppuuko tämä reilun neljäntoista vuoden pesti nyt todellakin tähän... Saas nähdä millaisia vieroitusoreita tulee, kun asia lopulta oikeasti kolahtaa :-)

  Haluatko kommentoida tai lähettää terveisiä? Kipaise raapustamassa vieraskirjaan, kiitos!

24.2. Boden kanssa hakutreeneissä tänään ja viime viikolla

Myöhässä oltiin taas :-( seitsemisen minuuttia tällä kertaa, vaikka mulle olikin miltei kaikki laitettu aamulla valmiiksi - aamupala oli tehty ja jopa tietokone avattu valmiiksi, että saan tarkistettua onko keskustelupalstalle tullut treeniaikaan tai -paikkaan liittyviä viestejä (mistähän nyt tuulee?). Bodenkin Pete oli kuulemma saanut itse hyppäämään autoon (etujalat oli pitänyt nostaa, mutta takapäätä ei), minä joudun nostamaan sen aina kokonaan, ei se mun kanssa tee elettäkään hypätäkseen itse. Vähänkös olen katkera! Mutta vaikka koirakin oli valmiiksi autossa odottamassa, niin kiire tuli silti. Onneksi oli sen verran liikennettä, että tuli ajettua ihan rauhallisesti jonon mukana - säästyin ylinopeussakoilta, huh huh! Kaikille ei käynyt yhtä hyvä tuuri :-( Edellisellä kerralla olin sentään ajoissa treeneissä niin, että peräti kolme tuli vielä mun jälkeen, wau! Nyt ollaan parina viime kertana aloitettu treenit tuntia normaalia aiemmin, ihan just vasta on ehtinyt aamukahvit juoda, kun pitää jo metsässä aloittaa herkuttelu :-D Tällä kertaa ei tosin ollut yhtään mitään tarjolla (mikä raskas pettymys!) Edellisellä kerralla saatiin sentään herkutella laskiasipullilla, kääretortulla ja glögillä :-D ihanaa!

Bodelle otettiin tällä kertaa vain kaksi maalimiestä, kun meitä oli sen verran vähän porukkaa treeneissä. Molempien äijien kohdalla piti ensin koheltaa kuin heikkopäinen ja juoksennella aluetta ristiin rastiin. Ensimmäinen äijä oli seisomassa lyhtypylvästä (tai mikä lie pylväs se nyt onkaan siellä metsän keskellä...) vasten. Bode kävi ensin tutkimassa edellisen viikon piilon ja vasta sen jälkeen aloitti varsinaisen etsinnän. Ja oli samperi hyppinyt vasten :-( Onneksi Hanne oli kääntänyt selän ja Bode oli siitä sitten rauhoittunut odottamaan. Täytyy nopeuttaa rullaharjoituksia, ettei sen tarvitse jäädä maalimiehen kanssa pelailemaan.

Toinen äijä löytyi hieman nopeammin kuin ensimmäinen. Pakollinen kohellusrumba sitäkin kyllä edelsi. Jostain syystä oli ihan pakko juosta aluetta ympäri ennen kuin pystyi aloittamaan työskentelyn. Toinen äijä oli kyykyssä vällyn alla piilossa ja Bode tunkeutui vällyn alle seuraksi haistelemaan naamaa.

Viime viikon treeneissä kaksi ensimmäistä maalimiestä meni hyvin, kolmannen kohdalla piti juoksennella ensin päättömästi kierrellen ja kaarrellen, ihan vaan juoksemisen ilosta - työskentelystä ei siinä vaiheessa ollut tietoakaan. Treenikamut arvelivat Boden tietävän, että viimeistä viedään, joten se haluaa ottaa siitä kaiken ilon irti ennen kuin joutuu taas autoon... Mutta työskentely sujui ihan mallikkaasti myös kolmannen äijän kohdalla heti kun ylimääräiset höyryt oli päästetty. Toisena maalimiehenä oli taas parivaljakko (kuva yllä) - tällä kertaa makuulla ja vällyn alla eikä seisomassa, kuten kerran aiemmin - joten ongelmia ei nyt ollut.

Meillä on treeneissä nykyään uusi hovikuvaaja! Tuhannet kiitokset Katjalle upeista treenikuvista (joita ei tosin vielä sivuilla näy)! Täytyy yrittää tässä lähipäivinä saada niitä kuvagalleriaan näytille.

  Haluatko kommentoida tai lähettää terveisiä? Kipaise raapustamassa vieraskirjaan, kiitos!

11.2. Minitreenit

Saatiinpa sittenkin pidettyä hakutreenit tällä viikolla, vaikkakin vain tosi minitreenit. Meitä ei ollut kuin kolme koirakkoa treeneissä eikä yhtään extra-maalimiestä. Ja minä olin kerrankin ajoissa perillä, kolme minuuttia vaille, jee! Eikä tarvinnut edes ajaa yhtään ylinopeutta. Jospa tästä nyt lähtisi uusi ajanjakso käyntiin...

Ensimmäisen äijän Bode löysi tosi helposti, toisen kohdalla piti heittää taas pieni ylimääräinen lenkki ennen kuin äijä löytyi ja sitten tulikin tenkkapoo. Ainahan näitä on kolme ollut... Herra ei millään halunnut tyytyä kahden maalimiehen löytymiseen, vaan lähti omatoimisesti etsimään vielä yhtä. Vaan eipä meitä ollut niin montaa treeneissä, että kolmea äijää olisi metsään riittänyt, joten siihen se oli tyytyminen tällä kertaa.

Ollaan alettu Boden kanssa vihdoin opiskella rullailmaisua varten. Pete sahasi meille pätkän letkua ja nyt yritetään saada letkunpätkää maasta mulle käteen... Se nousee kyllä helposti maasta, mutta mieluiten se siirtyisi Boden suussa sohvalle kaluttavaksi. Täytyy ehtiä pikaisesti työntää käsi leuan alle, että sen saa käteensä ennen kuin hampaat alkavat käydä. Vaatii näköjään vielä hieman opiskelua, että Bode käsittää mikä on homman nimi. Mutta eipä meillä ole mikään kiire. Vastahan tätä alettiin opiskella.

  Haluatko kommentoida tai lähettää terveisiä? Kipaise raapustamassa vieraskirjaan, kiitos!

6.2. Hakuilua ja ruokailua

Lauantaina oltiin taas Boden kanssa hakumetsässä. Pikkuhiljaa alkaa potuttaa jatkuva myöhästymiseni treeneistä :-( Tällä kertaa olin kyllä suht ajoissa lähdössä matkaan, mutta kun Pete huhki vielä lumitöissä ja sen auto oli mun kääntöpaikalla, niin en heti päässyt lähtemään (joojoo, seliseli, myöhässä olisin ollut siltikin). No, onneksi en sentään niin paljoa myöhästynyt, etten olisi ehtinyt yhtään aluetta tallomaan - tai miten sen nyt ottaa... ;-) Kakkuakin saatiin taas, Katja oli nyt tuonut - ja kuulemma ihan muuten vaan. On se vaan niin kivaa, kun ei tarvi tyhjällä mahalla treenata :-) Mun täytyykin yrittää muistaa ensi kerralla ottaa pakasteesta pullaa mukaan korvaukseksi myöhästelyistäni ja saisi siinä samalla pakastinta vähän tyhjemmäksi, kun on tullut tupattua vähän turhan täydeksi.

Kevään-kesän aikana joutunee viemään useammankin kakun treeneihin... Uhkasivat nimittäin, että pelkkä näytelmään osallistuminen edellyttää kakkutarjoilua ja Bodelle niitä on nyt suunnitelmissa jokunen. Hui kauhistus, millähän tuosta onnistuisi lintsaamaan - edes osittain...

Niin itse treenit, ne sujuivat ihan hyvin. Mitä nyt Bode taas vähän huiteli omilla teillään, mutta homma hoitui kuitenkin ihan mallikkaasti. Hanne-parka jäi jalkoihin, kun oli maastoutunut niin hyvin, että Bode juoksi ensin yli ennen kuin hoksasi missä maalimies luuraa :-) Ja mulle ehdotettiin taas vaihteeksi teippiä suun eteen, että antaisin koiran työskennellä rauhassa... Ojien ylitys käy Bodelta ilman ongelmia, mutta aukea hämmensi hieman. Täytyy siis ottaa lisää aukeiden sekä myös teiden ylityksiä, että epäröinnistä päästään eroon.

Ensi viikon hakutreenit saattavat jäädä väliin :-( sen verran monella tuntui olevan menoja, että näinköhän saadaan riittävästi treeniporukkaa kasaan, että treenit kannattaisi pitää. Ikävä juttu!

Isottelukausi suvantovaiheessa
Boden isottelu on pysynyt hyvin aisoissa. Yhä edelleen vain Wiltsu on sen isottelun kohteena. Kenellekään muulle se ei ole sanonut vieläkään yhtään mitään. Myös ruokailujärjestys on alkanut sujua ihan kivasti. Bode on jo alistunut siihen, että saa ruokansa viimeisenä. Vain satunnaista hampaiden esittelyä ja purrausta, kun Wiltsu joskus eksyy liian lähelle mikron päällä odottavaa ruokakuppia (kahvinkeittimen päältä kuppi on muutaman kerran "pudonnut" lattialle, mikron päältä ei vielä toistaiseksi kertaakaan). Hankaluuksia uudesta järjestyksestä on sen sijaan on aiheutunut Missulle, vanha dementikko kun kuvittelee, että ruokailu alkaa taas alusta, kun Bode saa ruokakupin eteensä... no tietenkin, kun aina ennenkin Missu on saanut ruuan heti Boden perään :-) Nopeasti se näköjään unohtuu, että kaksi sekunttia sitten tuli jo hotkaistua oma ruoka-annos napaansa... :-D

  Haluatko kommentoida tai lähettää terveisiä? Kipaise raapustamassa vieraskirjaan, kiitos!